The Diary of a Nose: A Year in the Life of a Parfumeur – Jean-Claude Ellena

jean-claude ellenaKuva: Vogue

Parfymööri Jean-Claude Ellenan itsensä kirjoittama The Diary of a Nose: A Year in the Life of a Parfumeur kertoo nimensä mukaisesti päiväkirjamaisesti Hermès’lle työskentelevän parfymöörin eli hajuvesisuunnittelijan, tai tuttavallisemmin “nenän”, elämästä vuoden ajalta.

Kansiteksti kuvaa teosta näin:

SMELL IS A WORD,
PERFUME IS A LITERATURE.

The French bestseller The Diary of a Nose is the story behind the creation of a perfume, from the head perfumer at Hermès. Perfume creation is an exclusive and secretive endeavour. What is day to day life like for a perfume-maker? How does the creation of a new scent begin? How do you capture the essence of a smell on the skin?

For one year, Jean-Claude Ellena kept a diary of his life as ‘parfumeur exclusif’ (‘le nez’ or ‘the nose’) for Hermès. Believing that creating a scent is like creating a work of art, and describing himself as a writer using ‘olfactory colours’, he explains how all of the five senses come into play when creating a perfume. He also reveals how inspiration can come from a market stall, a landscape, or even the movement of calligraphy, and concludes this charming, perceptive diary with recipes for natural fragrances, each made up of three synthetic ingredients, to create the illusion of smells like freesia, orange blossom, grapefruit, pear, chocolate, cashew and cotton candy.

This is the story of a quest to capture what is most elusive. Jean-Claude Ellena offer readers a rare insight into the secrets of his business, his art, and his life as one of the world’s most important and admired perfumers.

thediaryofanose1

Kirja oli paikoin todella mielenkiintoinen, etenkin kun oltiin itse asiassa eli tuoksuissa ja hajuvesien suunnittelun ja tekemisen parissa. Silti jäi sellainen fiilis, että Ellenan on vaikea kirjoittaa asiasta joka on häntä itseä niin lähellä. Vaikka kirja oli olevinaan päiväkirjamainen, niin siitä siltikin tietysti huomasi että se oli suurelle lukijakunnalle alunperinkin kirjoitettu. Ei itselle, omiksi muistiinpanoiksi tai pohdiskeluiksi. Ehkä juuri siitä syystä The Diary of a Nose tuntui tavallaan hieman keinotekoiselta, ja jopa hienostelevalta. Vai onko se vain kirjoittajan ranskalainen (englanniksi käännetty tosin) puheenparsi joka sen vaikutelman tuo, en osaa sanoa. Kirjan lopussa olikin sen mielenkiintoisin osuus. A summary of smells, jossa Jean-Claude Ellena avaa hieman mitä ainesosia tarvitaan erilaisten tuoksunuottien, kuten esimerkiksi ambran, kirsikan, jasmiinin tai erilaisten omenien luomiseen.

Odotin kirjalta hieman enemmän tuota kansitekstissä luvattua, kuin mitä se sitten todellisuudessa tarjosi. The Diary of a Nose oli paikoin niin tylsä, ettei sen lukeminen välillä oikein edennyt kun alkoi silmäluomet painamaan ja ajatukset harhailemaan. Kirja on hyvin, hyvin “Ellenamainen” kuten hänen tuoksunsakin. Tavallaan mielenkiintoisia, mutta sitten kuitenkin usein niin tekotaiteellisen läpikuultavia ja keinotekoisia (synteettisyys), ja tuntuu kuin niistä jäisi puuttumaan jotain. Ellena sanoo itse jättävänsä tarkoituksella tuoksuihinsa “aukkoja”, jotka jokainen voi itse oman mielikuvituksensa avulla täyttää. Sellainen fiilis jäi tästä kirjastakin. Kovasti ukolla olisi asiaa, mutta ei vain halua saada sitä sanotuksi vaan sen sijaan kiertelee ja kaartelee jonkun sivujuonteen ympärillä.

thediaryofanose2

Uskon että jonkun ulkopuolisen kirjoittamana The Diary of a Nose olisi voinut olla niin paljon parempi, mielenkiintoisempi ja mukaansatempaavampi! Ei sillä ettei Jean-Claude Ellena olisi hyvä kirjoittamaan, mutta itsestä ja omasta elämästä on niin kovin vaikea kirjoittaa hyvin. Ellenan arki, työ ja elämä on varmasti paljon kiinnostavampaa kuin tämä kirja antaa ymmärtää, ja kunnon haamukirjoittaja olisi saanut siitä taatusti paljon enemmän irti haastattelemalla kohdetta, ja seuraamalla hänen elämäänsä vaikkapa tuon vuoden ajan.

En kuitenkaan sano että kirja olisi huono, se ei vain oikein vastannut odotuksiani. Aion silti lukea tämän joskus myöhemmin vielä uudelleen, jos se sitten aukeaisi minulle paremmin. Ellenalta on ilmestynyt myös toinenkin kirja, Perfume: The Alchemy of Scent, jonka ajattelin tulevaisuudessa hankkia ja mielenkiinnolla odotan millainen se on. Olisiko siinä sitten enemmän sitä kaipaamaani parfymöörin arkea?

Advertisements

Illamasqua – Freak

Freak-bottle-main

Illamasquan Freak on erikoinen ja omalaatuinen sekoitus tappavan myrkyllisiä kukkia, puuta ja mirhamia. Nimestään, ja sisällöstään huolimatta se ei tuoksu tappavan voimakkaasti, eikä ole päällekäyvä tuoksu. Freak on persoonallinen, mutta onnistuu olemaan miltei tyylikäs. Se on selkeästi kukkaistuoksu, utuisen mystisellä pohjalla, mutta näitä kukkasia ei minun nenäni pysty erottamaan. En ole koskaan haistanut oopiumia, hemlokkia eli myrkkykatkoa, belladonnaa eli myrkkykoisoa tai toiselta nimeltään lemmonmarjaa, saati daturaa eli hulluruohoa.  Koska Freak ei ole millään tavoin perinteisen naisellinen kukkaistuoksu, sopii se sekä miehille että naisille. Agarpuu, frankinsensi ja suitsuke tuovat tuoksuun tummuutta ja maskuliinisuutta.

Illamasqua kuvaa tuoksuaan näin:

Freak is an unusual and unconventional blend of exotic and dangerous flowers, which celebrates the night and darkness.

freak-ad

Erikoisuudestaan huolimatta Freak sopii mielestäni hyvin myös päiväkäyttöön, ja jopa työpaikalle, sillä vaikka se on erikoislaatuinen niin se on aika hiljainen ja tavallaan sovinnainen tuoksu. Se on sellainen tuoksu jota jää kyllä ihmettelemään ja ihastelemaan jos pääsee tarpeeksi lähelle haistamaan, mutta se ei jätä jälkeensä sellaista “auraa” tai tuoksuvanaa että se ottaisi kanssaihmisten nenään helposti. Toisaalta Freak sopii mainiosti myös iltaan, johon se kai on tarkoitettukin, ja parilla suihkauksella tekee kyllä jo vaikutuksen muihin yöeläjiin. Freak on kepeä, mutta synkkä. Se on se tyyppi jonka kevyet ja hauskat jutut naurattavat, mutta jonka surullisiin silmiin jää kiinni.

Freak on saanut myös kritiikkiä siitä, ettei se ole niin voimakkaan ja tappavan vaarallisen tuoksuinen kuin nimi ja kuvaus antavat ymmärtää. Ei olekaan, ja hyvä niin. Sen ei kai ole tarkoituskaan olla tämän aikakauden Poison, joka tyrmää tuoksullaan jokaisen vastaantulijan! Dior Poison, tuo lukemattomia ihmisiä traumatisoinut parfyymi joka julkaistiin vuonna 1985 ja jota edelleen valmistetaan, reformuloituna tosin.

freak-ad

Tuoksupyramidi tällä kertaa kokonaan englanniksi, sillä en ole varma osaanko suomentaa kaikkia nuotteja oikein.

TOP NOTES
Black Davana, Opium Flower and Belladonna bewitch the senses into uncontrollable lust and passion.

HEART NOTES
Poison Hemlock, Datura and Queen of the Night blossom, caress and kiss.

BASE NOTES
Aromas of Frankincense, Oud and Myrrh, addictively mesmerises and captures the senses.

freak-b

Illamasquan Freak on tuoksu jota en olisi itse varmaankaan osannut valita, ja sainkin tämän tuoksun syntymäpäivälahjaksi kosmetiikkaan hurahtaneelta siskoltani. Onneksi, sillä juuri tällaiselle tuoksulle minulla olikin (suuresta kokoelmastani huolimatta) tilausta. En ole perinteisten naisellisten ja romanttisten kukkaistuoksujen perään, ja Freak onkin kukkasista huolimatta tuoksu joka käy tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Freak on kosmetiikkamerkki Illamasquan ensimmäinen tuoksu, ja se on julkaistu Halloweenina vuonna 2011. Sitä myydään 30ml ja 75ml kokoisina edp vahvuudessa, ja se on markkinoitu unisex-tuoksuna. Siitä on julkaistu myös 75ml Extrait de Parfum jota on saatavilla vain rajoitetun ajan. Freakin persoonallinen pullo on voittanut maailman suurimman tuoksuyhteisön Basenotesin lukijoiden palkinnon vuonna 2012, ja mielestäni aivan ansaitusti. Se oli myös ehdokkaana vuoden 2012 Best New Female Fragrance ja Best New Female Fragrance in Limited Distribution -kategorioissa, mutta ei sijoittunut.

awardwinner

Kuvat ja video: Illamasqua

Chloé – Love Eau Intense

love_eau_intense_4

Jos etsit lämmintä, viettelevää, hienostunutta puuterituoksua niin Chloén Love Eau Intense voi olla kokeilemisen arvoinen yksilö. Se on todella puuterinen kukkaisorientaali jossa tuoksuvat voimakkaat violetit kukat kuten heliotrooppi, syreeni ja hyasintti. Pohjalla on vaniljaa, perubalsamia, ambraa ja valkomyskiä. Haistan tuoksussa myös mantelin, joka on kenties heliotroopista peräisin.

love_eau_intense_2

Love Eau Intense on nimensä mukaisesti todella intensiivinen ja viettelevä, olematta kuitenkaan päällekäyvä. Se on myös sensuelliksi kukkaisorientaaliksi melko moderni, eikä mitään mummoviboja tule missään vaiheessa vaikka tuoksu onkin erittäin puuterinen. Siinä on myös havaittavissa taustalla savuisuutta, ja ehkä juuri se yhdessä mausteisuuden kanssa tekee tuoksusta myös aavistuksen maskuliinisen. Ei pidä ymmärtää väärin, tämä on todella naisellinen ja elegantti tuoksu noin pääpiirteissään, ja tuo silloin tällöin esiin tuleva maskuliinisuus vain tekee Love Eau Intensestä mielenkiintoisemman. Ja minulle helpomman pitää, sillä liian hienostuneet ja tyylikkäät tuoksut ovat minulle toisinaan vähän vaikeita. Jotkut kuvaavat Love Eau Intenseä vihreäksi tuoksuksi, mutta itse en kyllä löydä tästä mitään vihreää.

love_eau_intense_1

Tässä tuoksussa ei mielestäni ole selkeästi havaittavissa kehittymistä tai muuttumista iholla, vaan se on alusta loppuun saakka miltei samanlainen. Se on myös erittäin pitkäkestoinen, yksi suihkaus riittää aamusta iltaan! Sillä on myös suhteellisen voimakas aura, eli se jättää ympärilleen ja jälkeensä havaittavan tuoksuvanan eikä ole aivan iholla pysyttelevä. Se ei ole kuitenkaan liian voimakas tai päällekäyvä, varmaankin juuri pehmeytensä vuoksi. Ajan kuluessa tuoksu vain pehmenee iholla, kukat väistyvät hieman taaemmas kun esiin hiippii lämmin ja pehmeä ambra. Ainoa asia mikä tuoksussa hieman häiritsee, on sen välillä esiin tunkeva synteettisyys. Ilmeisesti samasta syystä tuoksusta on vaikea erottaa yksittäisiä kukkaisnuotteja, vaan tuoksu on todella tasainen ja “smooth”.

Vaikka luokittelisinkin Love Eau Intensen iltatuoksuksi, niin sopii se mielestäni kevyesti annosteltuna ihan hyvin arkeen ja työpäiviinkin. Se on tuoksu joka saa fiiliksen juhlavammaksi, ja saa tavalliseen arkiolemukseen pientä nostetta. Parhaiten tuoksu sopii silti mielestäni tummeneviin iltoihin.

love_eau_intense_3

Nuotit:

appelsiininkukka, punapippuri

syreeni, hyasintti, sinisade (Wisteria), heliotrooppi, iiris

perubalsami (Peru balm), vanilja, riisipuuteri, talkki, myski

Chloé Love Eau Intense on julkaistu pari vuotta sitten, ja se on vuonna 2010 julkaistun Love, Chloén ensimmäinen jatko-osa. Sen jälkeen on markkinoille putkahtanut myös kevyempi ja kukkaisempi Love, Chloe Eau Florale vuonna 2012. Pulloa on saatavilla 30ml, 50ml ja 75ml kokoisina.

o.21206Kuva: Fragrantica

Tuoksutapaaminen Oulussa

tuoksutreffit5

Olen vieläkin aivan fiiliksissä, sillä tällä viikolla pääsin elämäni ensimmäiseen tuoksutapaamiseen. Oli aivan mahtavaa tavata suomalaiselta Tuoksufoorumilta tuttuja tuoksuharrastajia, haistella osallistujien tuomia aarteita ja keskustella tuoksuista oikein antaumuksella, ja hieman aiheen vierestäkin tietysti. Järjestimme pienimuotoisen piknikin puistossa veden äärellä, suurten suihkulähteiden kupeessa kivipöydän ympärillä. Aurinko porotti pilvettömältä taivaalta, eli sää todellakin suosi meitä tuoksuihin hurahtaneita miittaajia.

tuoksutreffit1

Meillä oli tuoksutapaamisessa epävirallisena teemana tuoksutalo nimeltä L’Artisan Parfumeur, joten pöytä täyttyi äkkiä L’Artisanin tuoksuista vaikka muidenkaan talojen tuoksuilta ei pääsyä pöytään evätty. Todellakaan. Jos pöytä ei olisi ollut kiveä, sen olisi voinut sanoa notkuvan sellaisista tuoksuaarteista että en olisi voinut ennalta arvatkaan. Itse pääsin haistamaan esimerkiksi pitkään haaveissa olleet Guerlainin Mitsoukon ja L’Heure Bleuen, Annick Goutalin Songesin, ja Serge Lutensin Un Bois Vanillen johon rakastuin ensinuuhkaisulla. Viimeisestä sain myös ihanalta foorumituttavalta näytteen omaksi, joten pääsen testailemaan tuoksua kunnolla ennen koko pullon hankintaa. Vaikka tiedän jo nyt että tuon tulen vielä täysikokoisenakin hankkimaan, vaniljafriikki ei voi vastustaa. Mukavaa oli myös viimeinkin päästä haistelemaan persoonallisen Etat Libre d’Orangen tuoksuja, niin paljon olen lukenut tuosta talosta ja heidän tuoksuistaan.

tuoksutreffit2

Parituntinen hurahti todella nopeasti loistavassa seurassa ja ihanien sekä mielenkiintoisten tuoksujen parissa, että se oli todellakin satojen kilometrien ajamisen arvoista. Lähden ehdottomasti toistekin matkaan jos, tai siis kun, saadaan taas tuoksutapaaminen järjestettyä. Ehkä voisin myös vierailla Etelä-Suomen tuoksumiitingeissä sitten kun sellaisia järjestävät, ja sattuu minun aikatauluihini sopimaan?

Kiitos kaikille osallistuneille, toivottavasti tavataan toistekin!

JLo – Miami Glow

Miami Glow on trooppinen aurinkorantatuoksu, joka sopii mielestäni parhaiten päiväkäyttöön kuumina kesäpäivinä tai kesän kaipuuseen muina vuodenaikoina. Se on oikea kesälomatuoksu, ja se palauttaakin ajatukset välittömästi kuumalle hiekalle meren rantaan ja siihen tunteeseen kun aurinko lämmittää ihoa. Tuoksun hedelmäisyys lisää mielikuviin jonkun viilentävän trooppisen drinkin.

Alkutuoksu – passionhedelmä, kookosvesi, verigreippi

Sydäntuoksu – syklaami, appelsiininkukka, heliotrooppi

Pohjatuoksu – ambra, myski, vanilja

miamiglow

Miami Glow on julkaistu vuonna 2005 ja se on J Lo Glow tuoksun ensimmäinen flanker, Alkuperäinen Glow julkaistiin vuonna 2002 ja yhteensä tuohon Jennifer Lopezin Glow sarjaan on julkaistu tuoksuja jo yhdeksän kappaletta jos tänä kesänä julkaistava Rio Glow lasketaan mukaan. Miami Glow on limited edition eli rajoitetusti saatavilla oleva tuoksu, mutta kuulemma se on tuotu takaisin, ilmeisesti kovan kysynnän vuoksi. Mene ja tiedä, ainakin tuoksua myydään edelleen eikä sitä ole vaikea löytää.

Mielestäni Miami Glow on passionhedelmän ja kookosveden lisäksi aurinkorasvaa, auringon paahtamaa ihoa, hedelmädrinksuja, puhtaan pyyhkeen tuoksu ja kuumaa hiekkaa. Viileämmillä ilmoilla olen haistavinani siinä myös aavistuksen hyttysmyrkkyä, mutta en tiedä onko tämä vain mielikuvitukseni tuotosta.  Tuoksu todellakin kätkee sisäänsä kaiken miltä hiekkarannalla voi tuoksua, enkä ymmärrä kuinka tuo kuuma hiekka on saatu luotua! Vaikka haistankin tässä tuon valkomyskin ja kukkasnuotit vastapestynä hieman pyykinpesuaineelle tuoksuvana  pyyhkeenä, niin se ei minua häiritse ihme kyllä. Yleensä en piittaa pyykinpesuaineen tuoksuisista hajuvesistä, tai pesuaineen tuoksusta ylipäätään muutenkaan. Minulta ei siis löydy ainuttakaan Cleanin tuoksua, pyykinpesuaineenikin otan hajusteettomina.

miniloma

Tuoksu on todella synteettinen, mutta ei huonolla tavalla. Varmaankin juuri synteettisyydestään johtuen siitä on vaikea erottaa erillisiä nuotteja, se tuntuu todella tasaiselta ja “smoothilta”  trooppiselta tuoksulta. Vaikka alun passionhedelmä on tosin erittäin tunnistettava ja voimakas niin kukkasia en tästä tuoksusta löydä, mutta jos oikein keskittyy niin tuoksusta voi erottaa myös kookosveden hienovaraisen vivahteen. Se ei todellakaan ole mikään voimakas kookos, ja sitä hädin tuskin erottaa ellei sitä etsi. Vaikka pohjalla on sensuelli ambra myski vanilja -kombo, niin mikään ambrainen tai vaniljainen tuoksu Miami Glow ei ole. Synteettisyyttä ja tasaisuutta voi pitää joko positiivisena tai negatiivisena asiana, mutta mielestäni tässä tuoksussa se on toteutettu hyvin ja tasaisuus on pelkästään hyvä asia. Ehkä juuri se tekeekin tästä itseä laadukkaamman oloisen tuoksun, ettei kaikki ne kookoset ja greipit ja vaniljat ole siinä heti esillä.

Pullo on samanmuotoinen kuin alkuperäinen Glow, mutta läpinäkyvää hohtavaa lasia. Pullon pinnassa on auringonvalossa hohtava pinta, joten se ei ole aivan kirkas vaikka onkin läpinäkyvä. Mielestäni tässä kohtaa ulkonäkö vastaa todella hyvin sisältöä, niin pullo kuin tuoksukin on hauska, leikkisä, trooppinen ja pelkkää aurinkorantaa. Pullon kaulan ympärillä on ympärillä koriste, pronssinväriset sandaaalit punotussa nauhassa, koristetta voi käyttää rannekoruna. Siis jos on kymmenenvuotias. Mielestäni pullo näyttää valjulta ja typerältä ilman tuota rihkamakorua, joten en suosittele ottamaan sitä pois. Rantakuvassa seikkailee 30 ml pullo, mutta lisäksi sitä on saatavana 100ml kokoisena.

jlomiamiglowKuva: Fragrantica

Miami Glow on julkkistuoksuksi suhteellisen laadukas, ja olen iloinen että sitä on edelleen saatavilla aika helposti. Muita JLo Glow flanker-tuoksuja, eli jatko-osia, en ole haistanut joten en osaa sanoa onko tämä sarjan ainoa helmi. Yleensä en kategorisoi tuoksuja helposti vuodenaikojen mukaan, mutta tämä on niin selkeästi kesätuoksu että on vaikea kuvitella käyttävänsä tätä muina vuodenaikoina. Paitsi jossain kauheassa kesän kaipuussa kotona yksin fiilistellessään voisi olla ainoa poikkeus. Tuoksu on aika pitkäkestoinen etenkin tuon hintaluokan tuoksuksi, sitä ei tarvitse olla jatkuvasti lisäämässä vaan se kestää iltaan saakka.

Kiinnostavia uutuustuoksuja – Lancôme Trésor L’Absolu

Bongasin erittäin kiinnostavan tuoksulanseerauksen, Lancôme aikoo julkaista tänä vuonna uuden version legendaarisesta Trésorista. Jokainen 90-luvulla elänyt varmasti muistaa tuon vuonna 1990 julkaistun erittäin suositun tuoksun. Olen jostain lukenut että Trésor on yksi maailman suosituimmista ja eniten myydyistä tuoksuista, enkä epäile tuota väittämää hetkeäkään.

Mutta tuoksu-uutuuteen palatakseni, se on Trésor-tuoksuperheen 14. jäsen. Jotain nykyajasta kertoo se, että kaikki Trésorin 12 flankeria (luvusta jätetty pois Trésor edt) on tuotu markkinoille vuoden 2006 jälkeen. Suunnittelijaa ei ole julkaistu, mutta sen verran on paljastettu että Trésor L’Absolu on lämpimän mausteinen ja valkokukkainen patsuliruusu jossa on pohjalla nahkaa ja vaniljaa. Tuoksussa on kuulemma erittäin paljon nahkaa, ja että se tekisi tästä tuoksusta erityisen. Noh, kuulostaa ainakin mielenkiintoiselta.

Mielikuvissani tämä tuoksu on todella voimakas, ja uskoisin sen sopivan lähinnä iltakäyttöön. Pullon tummanpuhuva ulkomuotokin viittaisi siihen, kuten myös tuoksun nimi. Tuoksupyramidi näyttää mielenkiintoiselta, ja poikkeaa todella paljon alkuperäisestä Trésorista. Trésor L’Absolu on vahvuudeltaan eau de parfum, ja se on saatavilla huhujen mukaan vain 100ml koossa. Aika komean kokoinen noin erikoiseksi tuoksuksi. Toivon että saataville tulisi myös jotain inhimillisempiä pullokokoja, ainakin sen luulisi olevan markkinointimielessä kannattavaa koukuttaa ensin sillä pikkuisella pullolla, johon ostopäätös syntyy varmasti helpommin. No en ole markkinamies, joten voin olla väärässäkin.

tresor l'absolu

Alkunuotit – damaskonruusu (damask rose), aromaattiset mausteet

Sydännuotit – kartanoruusu (centifolia rose), jasmiini, patsuli

Pohjanuotit – benzoin, vanilja, nahka

_

Voin joskus myöhemmin kertoa mielipiteeni alkuperäisestä Trésorista ja kahdesta hänen pikkusisarestaan.

Kuva: Fragrantica

L’Artisan Parfumeur – Vanille Absolument

vanille absolument

Vanille Absolument ei ole se perinteinen vanilja. Se ei ole makea, ei vahva, eikä se ollut mitään mitä siltä odotin. Odotin hampaita viiltävän makeaa, karamellista vaniljaa, mausteisuutta ja tietynlaista kepeyttä. Kuitenkin tästä tuli niin suuri suosikkini, että tuntuu vaikealta alkaa avaamaan tätä tuoksua sanoin. Se on on lämmin ja hiljainen, kuiva mutta pehmeä, tietyllä tavalla tumma ja synkkä, mutta tuo lohtua lohduttomiinkin päiviin. Vanille Absolument on turvatuoksu, tuoksu johon voi halutessaan käpertyä tai kantaa ylpeästi selkä suorana, ja tuoksu joka antaa voimaa.

Tuoksun on luonut Bertrand Duchaufour vuonna 2009, ja alkuperäiseltä nimeltään se oli Havana Vanille. Nimi muuttui jonkun tekijänoikeusjutun vuoksi, mutta sisältö on pysynyt samana. Siitä huolimatta että se on noin nuori tuoksu, on pitkin internettiä vilistänyt huhuja Vanille Absolumentin lopettamisesta. Nämä huhut onkin saanut minut hankkimaan 100ml varapullon tuon 50ml käyttöpullon rinnalle. Ja luulenpa että tulen hankkineeksi varmaan vielä toisenkin, en nimittäin halua elää enää ilman vaikka tuoksu ei alunperin odotuksiani vastannutkaan. Se ylitti ne!

vanille absolument 2

Vanille Absolument on kuivaa ja raakaa vaniljaa ryyditettynä tummalla rommilla. Mukana seikkailee kuivatut hedelmät, niin voimakkaana että ensihaistamalla vanilja jäi rommin ja kuivattujen hedelmien jalkoihin aivan tyystin. Tuoksussa on voimakkaana myös kuiva puu, ehkä rommitynnyri tai rantaan ajautunut ajopuu. Tuoksun oltua iholla pidempään vaanii taustalla häivähdys tupakkaa ja nahkaa. Ehkä jotain kuubalaista sikaria? Vanille Absolument on erikoinen tuoksu, se on hiljainen ja lähellä ihoa pysyttelevä kuten muutkin L’Artisanin tuoksut, mutta se on myös pitkäkestoinen. Tuoksu tuntuu muuttuvan sekä lineaarisesti, että toisinaan epävakaasti ja ilman mitään logiikkaa. Kotona ollessani nuuhkin ranteitani vähän väliä, kuin ihmetellen että mikäs tuo nuotti oli ja mihin se edellinen oikein katosi. Tässä on tuoksu joka on joka käyttökerralla hieman erilainen, vaikka silti se tuttu ja ihana. Välillä se tuo mieleen aution saaren, haaksirikkoutuneen laivan ja rommitynnyrit, ja kastuneet sikarilaatikot. Toisinaan taas takan loimotuksen vanhassa savuisessa kesämökissä jonka kuiva-ainekaapissa on avattu pullo rommia ja kuivattuja hedelmiä edelliseltä visiitiltä.

Alkunuotit – mausteneilikka, vanilja, kuivatut hedelmät

Sydännuotit – ikikukka (immortelle), narsissi, tonkapapu, lakritsa

Pohjanuotit – hartsi, myski, puut, nahka, rommi, tupakka

vanille absolument

Pullo on mielestäni todella kaunis. Pidän L’Artisan Parfumeursin pullojen muotokielestä, ja ne ovat todella ylellisen tuntuisia. Pullo on painavaa lasia, johon on kaiverrettu yrityksen nimi. Korkki on sekin painava, päällä on koukeroinen logo, ja sen voimakas napsahdus korkkia sulkiessa on täydellinen loppusilaus ja viimeistelee ylellisen tuoksukokemuksen. Voi kuulostaa jonkun mielestä omituiselta, mutta minusta sillä on suuri merkitys millaisesta pakkauksesta tuoksua ylleen suihkii. Eihän se saisi vaikuttaa, sillä itse tuoksuhan se on tärkein, mutta kyllä minä pullon designillekin annan painoarvoa. Kaikki kuvat on 50ml pullostani, sillä 100ml jemmapullo on vielä muoveissa. Se on muuten kaiverruksia myöten samanlainen, mutta pullo on leveämpi ja jykevämpi.

vanille absolumentKesäinen haistelumiljöö

Kiinnostavia uutuustuoksuja – Diesel Loverdose Tattoo

diesel loverdose tattoo

Diesel on julkaisemassa syksyllä kolmannen jatko-osan Loverdose tuoksusta, Loverdose Tattoon. Rakastan alkuperäistä Loverdosea, joten en malta odottaa että saan tämän käsiini. Olen niin luottavainen että tämä on Loverdosen veroinen, että melkein voisin ostaa tämän sokkona haistamatta etukäteen. Virallisen markkinointiliirumlaarumin mukaan kyseessä on intohimoinen, seksikäs ja villi tuoksu vahvoille itsevarmoille naisille. Heh heh, no ei anneta sen häiritä vaan keskitytään olennaiseen, eli siihen mitä itse tuoksun luvataan olevan.

Loverdose Tattoo on kuvauksen mukaan oriental floral, eli itämaiskukkainen. Tuoksu on sitruksinen, valkokukkainen, aroomaattinen ja makea tuoksu vaniljapohjalla. Kuulostaa hyvältä. Nenät tuoksun takana ovat Pascal Gaurin ja Anne Flipo. Pascal Gaurin tai hänen tuoksunsa eivät ole tuttuja minulle, mutta Anne Flipo on luonut muunmuassa Giorgio Armanin Acqua di Gioian, Lancomen La Vie Est Bellen, Paco Rabannen Lady Millionin, useita tuoksuja L’Artisan Parfumeursille, YSL:n Manifeston, ja monia muita.

diesel loverdose tattoo2

Ensituoksu – bergamotti, mandariininkuori, mausteneilikka ja mustaherukan lehdet
Sydäntuoksu – ruusu, appelsiininkukka ja arabian jasmiini (Jasminum Sambac)
Pohjatuoksu – höyrytetty riisi, vaniljamaito ja tonkapapu

Oooooh! Nuottipyramidi näyttää todella mielenkiintoiselta, en miltei malta odottaa että pääsen haistamaan tätä hauskaa uutuustuoksua! Ennakko-odotukset ovat siis korkealla, toivottavasti Loverdose Tattoo lunastaa odotukseni. Ainoa mikä hieman yrittää haalistaa fiiliksiä on se, että tuoksu on vahvuudeltaan “vain” Eau de Toilette. Alkuperäinen Loverdose on Eau de Parfum, ja siitä on julkaistu myös aikaisemmin flankkeri nimeltä Loverdose L’eau de Toilette. Olen haistanut sitä vain pari kertaa, mutta se vaikutti olevan vain halpa ja vesitetty versio alkuperäisestä joten en pitänyt siitä.

Pull0 on samanmuotoinen kuin alkuperäinen Loverdose, timantin muotoon hiottu lasinen sydän. Violetin sijaan Loverdose Tattoo on mustaa lasia, ja se tekee siitä mielestäni vielä tyylikkäämmän, mystisen kauniin. Monet voivat varmasti pitää mauttomana, mutta minä tykkään vaikka yleensä olen enemmänkin yksinkertaisen muotokielen ystävä. Joko sanoin etten malta odottaa?

Kuvat: Fragrantica

The D&G Anthology – L’Imperatrice 3

anthology

Dolce & Gabbanan Anthology tuoksusarja on saanut inspiraationsa tarot-korteista. Sarja julkaistiin vuonna 2009 ja siihen kuului alunperin viisi tuoksua. Sittemmin sarja on laajentunut vielä kolmella tuoksulla vuosina 2011 ja 2012. Dolce & Gabbanan Anthology sarja on varmasti kaikille tuttu, ja eritoten numero 3 L’Imperatrice eli suomalaisittain Keisarinna. Tämä on siitä jännä tuoksu, että vaikka se tuntuu olevan kovin yleinen ja suosittu nuorten naisten keskuudessa, niin en silti tunne henkilökohtaisesti ketään kuka tätä käyttää, enkä ole koskaan haistanut tätä kenenkään yltä. Yksi syy on luultavasti se, että tuoksu on aika mieto ja lähellä ihoa pysyttelevä.

l'imperatrice

L’Imperatrice on hedelmäinen, makea ja raikas tuoksu. Jos yhdellä sanalla pitäisi kuvata tätä tuoksua, niin se olisi suloinen. Vaikea kuvitella että tämä ainakaan ärsyttäisi ketään kanssaihmisiä, ainakaan maltillisesti käytettynä. Toisaalta en ole varma pystyykö tätä edes yliannostelemaan, ellei nyt aivan koko pulloa päällensä kippaa. Yleensä tapaan käyttää tuoksuja yhden tai maksimissaan kaksi suihkausta, mutta tänään tätä tuoksua arvioidessani olen kipannut splash-pullosta tuoksua ranteilleni ja kaulalleni viisi kertaa!

Ensituoksussa on punapippuria, kiiviä ja raparperia, sydäntuoksussa taas on jasmiinia, syklaamia ja vesimelonia, pohjatuoksussa on myskiä, santelipuuta ja sitruunapuuta. Itse haistan tässä ensimmäisenä kiivin ja raparperin, mukana on aavistus jotain kirpsakkuutta. Ehkä se on sitten tuo punapippuri, kuka tietää. Päällimmäisenä mieleen kuitenkin tulee mehukkuus, vesimeloni ja kiivi, ja santelipuu tuoksun oltua jo hetken aikaa iholla. Jasmiinia en haista tässä ollenkaan, ja syklaamin tuoksua en valitettavasti tunnista. Pohjalla on vähän myskiä, mutta ei huomattavan paljoa. Vain se perus valkomyskipöhinä mikä tapaa olla nykyään kaikissa naisille suunnatuissa tuoksuissa. Siitäkin huolimatta että tämä on unisex-sarja, enkä usko että tuoksujen markkinoinnissa tietylle sukupuolelle on paljoakaan järkeä, mielestäni tämä on kyllä todella tyttömäinen, ja aivan selkeästi naisille suunniteltu ja markkinoitu tuoksu. Ehkä tästä joku mieskin voisi pitää, mutta en usko että kovinkaan moni mies tätä itselleen valitsisi.

l'imperatrice naomi

L’Imperatrice ei kuulu suosikkeihini, mutta koska pidän vastakohdista ja ristiriitaisuuksista, niin tykkään käyttää tätä joskus pukeutuessani hieman rokahtavaan ja rosoiseen tyyliin, pehmentämään ehkä muuten liian kovaa yleisfiilistä. Tuoksua myydään 100ml ja 50ml suihkepulloissa, mutta ainakin toistaiseksi minulle riittää 20ml kokoinen splash-pulloni aivan mainiosti, sillä niin harvakseltaan tähän tulee pukeuduttua.

Kuvat: Fragrantica

Prada – Infusion de Fleur d’Oranger

sitruksenkukka

Pradan Infusion de Fleur d’Oranger on hauskan raikas, autenttinen, pirteä ja puhtoinen kesätuoksu. Se tuoksuu aivan oikeille appelsiininkukille, ja makealle mandariinille, mutta vahvassa osassa on myös puhtoinen saippuaisuus. Siinä on mukana myös muita valkoisia kukkia, kuten nerolia, tuberoosaa, jasmiinia ja kieloa. Kielosta tuleekin se raikkaus, ja jasmiinista selkeästi saippuaisuus. Vaikka fragrantica luonnehtii tämän animaaliseksi tuoksuksi, niin olen eri mieltä. Infusion de Fleur d’Oranger ei ole animaalista nähnytkään, vaan se on pääasiassa puhtoista appelsiininkukkaa. Tässä jasmiini ei ole tippaakaan kakkainen, niin kuin se usein saattaa olla ja siitä animaalisuus, vaan jasmiini on täyttä saippuaa.

Vaikka tuoksu on raikas, niin tuberoosa ja mandariini tuovat siihen myös hieman makeutta. Mistään sitruksisesta tuoksusta ei todellakaan ole kyse. Minulle alussa esiintyvä kielo tuo mieleen mummuni, ja sitä kautta tuoksun ensimmäiset minuutit ovat aika mummokamaa, mutta iholle asetuttuaan ja alun hyökkäävän tuberoosan väistyttyä pehmeät appelsiininkukat ja saippuajasmiini astelee esiin. Tuoksu on persoonallinen, tyylikäs mutta silti hauska.

Tykkään Pradan parfyymien ulkonäöstä, etenkin Infusion -sarjan tuoksujen pullot on mielestäni kauniita kaikessa yksinkertaisuudessaan. Metallilaatta tuo pulloon arvokkuutta ja menneiden aikojen fiilistä. Korkki ja pahvipakkaus taas ovat hyvinkin tätä päivää, leikkisät pienillä retroviittauksilla. Itse liemi kyllä täyttää pullon ulkonäön asettamat odotukset täysin, jopa ylittää ne.

Infusion de Fleur d'Oranger Prada

Kuva: Fragrantica

Tämä on siitä ihana tuoksu, että kaikki sen osaset tuoksuvat niin aidoilta että melkein voi kuvitella olevansa aurinkoisena kesäaamuna puutarhassa, jossa tuoksuu valkoiset kukat ja appelsiinipuu kukkii. Infusion de Fleur d’Oranger on harmiton, aito ja hyväntuulinen tuoksu kesäpäivään olematta kuitenkaan tippaakaan tylsä. Se saa hyvälle tuulelle ja mielen aurinkoiseksi, ja se sopiikin mielestäni kesäisiin arkipäiviin.